Sadetta taivaalla, sadetta mielessä

Muurarilla on ollut hieman huonoa tuuria säiden suhteen. Hän on sattunut tekemään lyhyen päivän juuri silloin, kun olisi ollut hyvä muuraussää ja suunnittellut pitkää päivää kaatosadepäiville. Ja sadepäiviä on viime viikkoina riittänyt! Telineiden päälle on viritetty pressut sateelta suojaamaan.

Muurausta keittiön kulmalta.

Muuraus ei ole edennyt niin nopeasti kuin muurari luultavasti olisi toivonut. Meille tärkeämpää on työn laatu kuin nopeus, mutta uskoisin muurarin itse manailevan säätä, sillä hän on töissä urakkapalkalla. Toivottavasti hän ei ala sateesta huolimatta kiirehtiä työn laadun kustannuksella! Ainakin toistaiseksi jälki näyttää edelleen hyvältä.

Kuulin lisäksi, että loppuviikosta voi olla jopa niin kylmää, että saattaisi sataa jopa luntakin. Luultavasti, todennäköisesti ja ennen kaikkea toivottavasti ei kuitenkaan ainakaan mitään kauan maassa pysyvää! Meidän perheessä ollaan siinä mielessä tänä talvena tylsiä, että toivotaan vähälumista aikaa vähintään jouluun asti.

Muurausta tien puolelta.

Muurarin edellä seiniin on kiinnitetty kierretangot sisääntulon ja sivuseinän kattojen tukipuita varten. Lisäksi olen itse käynyt työmaalla arpomassa ulkoseinävalaisinten lopullisia paikkoja yhdessä A:n kanssa. Punainen maahan valunut ylijäämälaasti, sade, muta ja kaksivuotias ovat muuten aika mahtava yhdistelmä tällä hetkellä!

Yllättävän hyvin olen saanut auton sisustan kuitenkin säilymään edes jotenkuten normaalin harmaan mudan värisenä... Pitäisi varmaan puhdistaa jälleen sekin, ennenkuin tulee liian kylmää lotrata rätin ja veden kanssa. Näillä säillä homma tuntuu vain niin turhauttavalta, kun lapset kantavat heti seuraavana päivänä lastin mutaa sisään ja auto näyttää taas ihan samalta kuin ennenkin. No, jos nyt edes saisi vielä kesän aurinkoisista päivistä muistuttavat pillimehuroiskeet auton ovista pyyhittyä, sekin olisi jo jotain!

Aukotonta seinää on nopeinta muurata, meillä aukkoja riittää.

Jotenkin tuntuu taas vaihteeksi, että syksyn harmaus ja sateet hidastavat jopa kaikki ajatuksetkin jotenkin värittömiksi. Mutta kyllä se talo siellä etenee, hitaasti, askel askeleelta valmiimmaksi.

Koska kaikissa sisätöissä tuntuu menevän aikaa, A päätti rahan säästämiseksi ostaa omat alumiinitelineet. Tähän mennessä telinevuokriin on jo uponnut useampi tuhatlappunen, joten päätös ostosta olisi tietenkin kannattanut tehdä heti alkuun. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Vielä tässäkin vaiheessa hankittaessa yli kolme tuhatta maksavat ammattilaisalumiinitelineet säästävät meille rahaa verrattuna vuokrahintoihin. Ja jatkossa tarvitsemme telineitä joka tapauksessa ainakin ikkunoiden pesuun.

Olohuoneen ikkunoiden väliin tulee rappauskevennys.

Toinen positiivinen uutinen on, että sisätasoitustyöt ja pohjamaalaukset on nyt saatu valmiiksi. Punahilkassa näyttää nyt valoisalta ja tasaiselta. Yksityiskohtana varsinkin portaiden alapinta näyttää kauniilta, täytyykin pyytää A:ta ottamaan siitä tänne blogiin kuva.

Seuraavaksi talo onkin täyttynyt erilaisista ilmastointikanaavaputkiston paloista ja IV-urakoitsija aloitteleee töitään. A on käyttänyt pari viimeisintä iltaa LVI-kuvien ihmettelyyn. Muutamia mutkia hän ei kerta kaikkiaan ymmärrä ja kysyykin niistä urakoitsijalta ensi tilassa. Muutoksia suunnitelmiin tulee käytännön asennuksen edetessä, niinkuin kuulemma aina. Ne merkitään punakynällä alkuperäisiin suunnitelmiin, jotka päivitetään lopuksi koneella lopulliseen versioon.

Yksityiskohta olohuoneen nurkan muurauksesta.

Hieman syksyä piristämään löysin tällaisen linkin hitusen hurjempiin sisustusideoihin. Näitä kuvia katsellessa lähtevät ajatukset taas lentoon!

-J-