Pilarin poisto ja sävypohdintoja

Meillä on eteisen ja olohuoneen välissä toisessa kerroksessa melkein neljän metrin mittainen ja 120 cm leveä silta. Silta on valettu betonista järeiden metallipalkkien varaan, jotka on puolestaan tuettu kantavien seinien varaan. Sekä eteinen että olohuone ovat siis siltaa lukuunottamatta kahden kerroksen korkuisia. Eteisen vieressä sillalle nousevat U-malliset portaat, joissa rakenteissa on käytetty metallia ja puuta (askelmat). Samassa kohdassa menevät myös kevytbetoniportaat kellariin. Kaiteet tulevat lasista.

Kuvan keskellä lattiassa jälki pilarin jäljiltä..

A laski alunperin sillan kantavuuden ja esimerkiksi taipumat huolella ja melko isoilla varmuuskertoimilla. Kuitenkin yläkerran valun yhteydessä hän alkoi epäillä laskelmiaan ja asensi varmuuden vuoksi portaiden nurkkaan yhden metallisen tukipilarin.

Viime viikolla työmaallamme kävi Gradon edustaja ottamassa mittoja portaita sekä kaiteita varten ja teimme tilauksen. A sai myös tarkan portaiden painon. A päätti laskea uudelleen sillan kantavuuden. Lopulta päädyimme poistamaan tukipilarin.

Sillan alapuolta paikkailtiin pilarin jäljiltä vain vähän.

Ei vara venettä kaada, mutta vain "varmuuden vuoksi" emme halua pilaria paikalleen jättää.

Nyt arvomme vielä portaiden väritystä. Eteisen ulko-ovesta on tulossa musta, samoin keittiö on mustavalkoinen. Haluaisimme ehkä kuitenkin portaista pelkästään valkoiset, ei mustavalkoiset. Mutta entä jos seinän valkoinen riitelee portaiden valkoisen kanssa? Olohuoneeseen olemme alustavasti harkinneet koivunväristä Karelian Saima Classicia. Pitäisikö myös portaiden askelmien olla siinä tapauksessa koivun väriset?

Eteisen ja kellarin portaiden laatoitus tulee hyvin eläväpintasesta luonnonkiveä muistuttavasta vaaleanharmaasta, josta löytyy myös parkettiin sopivia sävyjä. Valitsemamme eteisen laatta on Italgranitin Stone-d-sarjan Quarzite di Barge, joka on itse asiassa samaa sarjaa kuin saunarakennuksemme Villa Hukan tummat laatat. Totesimme silloin laatan laadukkaaksi ja luotamme siihen siis nyt myös päärakennuksessa.

Pohdimme juuri myös kylpyhuoneiden väritystä. Olemme löytäneet melko kivan kivimäisen karkean vaalean 60x60 cm laatan kylpyhuoneiden seiniin. Osa lattioistakin lukuunottamatta suihkunurkkauksia voidaan tehdä samasta isosta laatasta. Nyt mietin vain, kuinka hyvin saan vaaleat karkeat laatat ja saumat pidettyä puhtaina noinkin haastavassa tilassa? Toisaalta karkea laatta on hyvä liukkauden takia, jos haluamme isoja laattoja.

Eläväpintaisempi laatta on valintamme kylpyhuoneeseen.

Yhtenä vaihtoehtona alusta asti on ollut tehdä osa suihkunurkkauksen seinistä sekä lattia helmiäismosaiikista. Mitä enemmän olen helmiäismosaiikkeja kaupoissa kuitenkin katsellut, sitä vähemmän olen niitä meille halunnut. En jotenkin pidä mosaiikkilaatoista, sillä niiden mukana tulee iso määrä rumia saumoja. Nyt on siis haussa isoon laattaan sopiva 10x10 cm laatta suihkunurkkauksen lattiaan.

Toisaalta olen myös haaveillut jostain kimalluksesta kylpyhuoneisiin. Ehkä teemme sen sitten muilla keinon?

-J-

Kotelointeja ja muita valmisteluja pintatöitä varten

Valujen jälkeen Villa Punahilkassa on aherrettu kotelointien parissa. Ennen viimeistä valua asennettiin myös kellarin tekniseen tilaan maalämpöpumppu.

Kotelointi kylppärissä.

Kotelointi ja keskuspölynimuri.

Ensimmäisinä päivinä putkistoa täytyi ilmata aika palon, jotta systeemi saatiin toimimaan, mutta keskikerroksen valun jälkeen, kun sen putkisto kytkettiin mukaan järjestelmään, ilmausta ei enää tarvittu läheskään niin paljon. Nyt järjestelmä toimii jo melko hyvin, vaikka vaatiikin varmasti viimeistään muutettaessa vielä säätöä. Jo nyt jouduimme laskemaan kellarin lämpöä, sillä siellä tuntui olevan aika kuuma työskennellä.

Maalämpöpumpun asennusta.

Kellarissa siirrettiin vielä yhden oven paikkaa tulevan saunaosaston varauksessa, jotta tilaan saatiin paikka hyllylle ja myöhemmin ehkä pukuhuoneen penkille. On se hyvä, että tällaiset asiat huomataan nyt, eikä kun kaikki on valmista!

Kellarin yhden oven siirto ja kotelointia.

Keittiön kotelohässäkkä.

-J-

Keskikerroksen valu taunuksista huolimatta

Villa Punahilkka on edennyt useammalla tavalla viime viikkoina. Tämän talven viimeisten pakkasten aikaan tammi-helmikuun vaihteessa valettiin viimeinen valamaton keskikerros (Olipas meillä taas ajoitus!). -15 asteen pakkasilla jännitimme, lauhtuuko sää viikonlopuksi, kuten oli luvattu, jotta varmistuisi, että ulkorappumme pääsisi kovettumaan rauhassa.

Styroxit asennettu, valuverkot odottavat.

Päätimme valaa sisääntulon luiskan ja raput pakkasista huolimatta, sillä säästimme sillä paljon rahaa murtumisen/rapautumisen/halkeamisen riskilläkin. Meillä on sisääntulossa asennettuna lämmityskaapelit, joten tiesimme, että voimme lämmittää kovettuvaa betonia sen verran, että se pysyy tarpeeksi lämpimänä. Lisäksi ladoimme koko valun päälle muovit ja styroxit eristykseksi.

Keittiö ja valuverkot.

Liekö syynä ollut se, että tilasimme betonivalun perjantaiksi, vai muuten vain nuijat betonimiehet, äijät olivat vakaasti sitä mieltä, että koko homma tulee epäonnistumaan. Kävin työmaalla pikaisesti vilkaisemassa miten valmistelut etenevät ihan vain ikkunan takaa ja jopa tuon muutaman minuutin aikana miehet onnistuivat jupisemaan minulle, ettei ulkovalu varmasti tule onnistumaan, vaan jäätyy ennen jähmettymistään.

Lattialämmitysputket asenettuina.

Kuvitellaanpa tilanne, että olisin ollut täysin ulkopuoliselta rakennusfirmalta talonrakennusurakan tilannut mistään mitään ymmärtämätön yksityishenkilö (josta jälkimmäinen osa kieltämättä pitää paikkansa). Mikäköhän olisi ollut reaktioni tuollaisen kommentin jälkeen? Olisin varmasti puhaltanut pelin samantien poikki ja kieltänyt ulkovalut sekä menettänyt monta setelilippusta.

Sisääntulon lämmityskaapelit.

Onneksi tilanne oli tällä kertaa niin, että luotin mieheeni, jolla kuitenkin on aika paljon talonrakennus ja -rakennuttamiskokemusta sekä koulutusta. Mistä he edes tiesivät kuka ihme olin, olisin yhtä hyvin voinut olla vaikka naapurin utelias akka. Aukoa nyt päätään tuolla tavalla tuntemattomille, aikamoisia taunuksia! A totesikin, kun oli koko päivän kuunnellut valumiesten urputuksia, että jos olisi ollut yhtään ylimääräistä rahaa, hän olisi lähettänyt miehet samantien kotiinsa. Heidän "asiantuntevat" mielipiteensä vaihtelivat päivän aikana jäätymisen ja liiallisen kuumentumisen välillä laidasta laitaan. Ainoa asia, joka heidän mielestään oli varmaa, oli se, että valu oli tuomittu epäonnistumaan.

Sisääntulon portaat ennen valua.

Viikonloppu meni siis jännittäessä, mutta sää lauhtui, lämmityskaapelimme toimi, ja styroxit purettuamme saimme ihastella kovaa ja ehjää betonia.

Ennen keskikerroksen valua A kävi vielä kerran sähkärien kanssa läpi kaikki sähkövedot ja varmisti heiltä, että kaikki on varmasti huomioitu, sillä valun jälkeen vetoja on enää todella vaikeaa tehdä. Sen jälkeen tulin vielä minä käymään työmaalla ja kyselin sähkäreiltä jokaisen pistorasian ja katkaisimen paikat.

Kas kummaa, kun valu sitten oli tehty, oli yläkerran sillan alapuolelle yhtäkkiä ilmestynyt reikä kipsilevyyn ja johto. Kummastelimme asiaa A:n kanssa, johon kirvesmiehemme kertoi, että sähkärit olivat kuulemma unohtaneet hälytinjärjestelmämme johdot ja siksi pyytäneet häntä tekemään seinään reiän.

Ei siinä muuten mitään, mutta miksi ihmeessä kipsilevyyn piti sahata noin 15x15 cm reikä yhtä johtoa varten? Ja vieläpä kohtaan, jossa olisi ollut ensiarvoisen tärkeää olla ehjä kipsilevy, jotta rakenteiden liikkeistä syntyvät seinien halkeamat olisivat jääneet kipsilevyn alle piiloon. Lisäksi oli vioitettu ilmastointikanaviemme eristeitä. Aargh! Itse johto saadaan kyllä kulkemaan sillan koteloinneissa.

Ja työhön oli käytetty kaiken päälle meidän maksamaamme kirvesmiestä ilman meidän lupaamme, vaikka virhe oli ilmiselvästi sähkäreiden. A kielsi kirvesmiestä ikinä enää tekemästä mitään ilman hänen hyväksyntäänsä ja antoi sen jälkeen vielä sähkäreidenkin kuulla kunniansa.

Lattiavalujen jälkeen tehtiin kotelointeja

No, nyt on valut joka tapauksessa tehty ja kohta päästään pintojen kimppuun.


-J-

Lampun kääntötemppu ja matto ruokapöydän alle

Pientä hiljaiseloa on taas vietelty. Hoitovapaalla ollut iloinen kirjoittelija ei enää ole hoitovapaalla. Työt Punahilkassa jatkuvat kuitenkin entiseen malliin A:n toimesta.

Villa Hukan uusi ruokapöydän matto.

Villa Hukassa on tehty pieniä säätötoimenpiteitä ja nautittu pehmeistä löylyistä ja takkatulesta. Laitoimme sohvan eteen lopulta hieman lyhyemmän sohvapöydän kuin alunperin kaavailimme. Siksi valaisimet ovat usein kolisseet pääkoppiimme. Virittelimme siis valaisimet hieman lähemmäksi toisiaan taikatempun omaisesti siimalla. Nyt valaisimet näyttävät mystisesti uhkaavan luonnon lakeja. Kelpaa meille!

Lampunkääntötemppu.

Löysimme lisäksi tämän blogin kautta pyöreän pöytämme alle ihanan ison tummanharmaan/mustan sisalmaton. Tuhannet kiitokset! Kuvat kertokoon puolestamme kuinka hyvin matto meille sopii!

Pikkumatot parvella.

Ruokapöydän alla olleet pienet matot muuttivat yläkerran aulaan ja yksi Egypti-nurkkaukseen. Lisäksi laitoimme eteiseen 100x140 cm tumman harmaan "kurasyöppö"-maton ja vessaan laitoimme kaksi vaaleaa kylpyhuoneenmattoa jalkojen pehmikkeeksi ja lämmikkeeksi. Sohva sai pari uutta koristetyynyä, joissa on kuvattuna mustavalkoinen latumaisema, joka muistuttaa hyvin paljon tonttimme editse kulkevaa hiihtolatua. Kohta täytyy tosin näköjään laittaa nekin tyynynpäälliset jo kesäsäilöön, ei näytä talvi enää palaavan.

Pikkumatto ja piippu.

Ruokailukokonaisuus vielä kerran uudella matolla.

-J-