Keskikerroksen valu taunuksista huolimatta

Villa Punahilkka on edennyt useammalla tavalla viime viikkoina. Tämän talven viimeisten pakkasten aikaan tammi-helmikuun vaihteessa valettiin viimeinen valamaton keskikerros (Olipas meillä taas ajoitus!). -15 asteen pakkasilla jännitimme, lauhtuuko sää viikonlopuksi, kuten oli luvattu, jotta varmistuisi, että ulkorappumme pääsisi kovettumaan rauhassa.

Styroxit asennettu, valuverkot odottavat.

Päätimme valaa sisääntulon luiskan ja raput pakkasista huolimatta, sillä säästimme sillä paljon rahaa murtumisen/rapautumisen/halkeamisen riskilläkin. Meillä on sisääntulossa asennettuna lämmityskaapelit, joten tiesimme, että voimme lämmittää kovettuvaa betonia sen verran, että se pysyy tarpeeksi lämpimänä. Lisäksi ladoimme koko valun päälle muovit ja styroxit eristykseksi.

Keittiö ja valuverkot.

Liekö syynä ollut se, että tilasimme betonivalun perjantaiksi, vai muuten vain nuijat betonimiehet, äijät olivat vakaasti sitä mieltä, että koko homma tulee epäonnistumaan. Kävin työmaalla pikaisesti vilkaisemassa miten valmistelut etenevät ihan vain ikkunan takaa ja jopa tuon muutaman minuutin aikana miehet onnistuivat jupisemaan minulle, ettei ulkovalu varmasti tule onnistumaan, vaan jäätyy ennen jähmettymistään.

Lattialämmitysputket asenettuina.

Kuvitellaanpa tilanne, että olisin ollut täysin ulkopuoliselta rakennusfirmalta talonrakennusurakan tilannut mistään mitään ymmärtämätön yksityishenkilö (josta jälkimmäinen osa kieltämättä pitää paikkansa). Mikäköhän olisi ollut reaktioni tuollaisen kommentin jälkeen? Olisin varmasti puhaltanut pelin samantien poikki ja kieltänyt ulkovalut sekä menettänyt monta setelilippusta.

Sisääntulon lämmityskaapelit.

Onneksi tilanne oli tällä kertaa niin, että luotin mieheeni, jolla kuitenkin on aika paljon talonrakennus ja -rakennuttamiskokemusta sekä koulutusta. Mistä he edes tiesivät kuka ihme olin, olisin yhtä hyvin voinut olla vaikka naapurin utelias akka. Aukoa nyt päätään tuolla tavalla tuntemattomille, aikamoisia taunuksia! A totesikin, kun oli koko päivän kuunnellut valumiesten urputuksia, että jos olisi ollut yhtään ylimääräistä rahaa, hän olisi lähettänyt miehet samantien kotiinsa. Heidän "asiantuntevat" mielipiteensä vaihtelivat päivän aikana jäätymisen ja liiallisen kuumentumisen välillä laidasta laitaan. Ainoa asia, joka heidän mielestään oli varmaa, oli se, että valu oli tuomittu epäonnistumaan.

Sisääntulon portaat ennen valua.

Viikonloppu meni siis jännittäessä, mutta sää lauhtui, lämmityskaapelimme toimi, ja styroxit purettuamme saimme ihastella kovaa ja ehjää betonia.

Ennen keskikerroksen valua A kävi vielä kerran sähkärien kanssa läpi kaikki sähkövedot ja varmisti heiltä, että kaikki on varmasti huomioitu, sillä valun jälkeen vetoja on enää todella vaikeaa tehdä. Sen jälkeen tulin vielä minä käymään työmaalla ja kyselin sähkäreiltä jokaisen pistorasian ja katkaisimen paikat.

Kas kummaa, kun valu sitten oli tehty, oli yläkerran sillan alapuolelle yhtäkkiä ilmestynyt reikä kipsilevyyn ja johto. Kummastelimme asiaa A:n kanssa, johon kirvesmiehemme kertoi, että sähkärit olivat kuulemma unohtaneet hälytinjärjestelmämme johdot ja siksi pyytäneet häntä tekemään seinään reiän.

Ei siinä muuten mitään, mutta miksi ihmeessä kipsilevyyn piti sahata noin 15x15 cm reikä yhtä johtoa varten? Ja vieläpä kohtaan, jossa olisi ollut ensiarvoisen tärkeää olla ehjä kipsilevy, jotta rakenteiden liikkeistä syntyvät seinien halkeamat olisivat jääneet kipsilevyn alle piiloon. Lisäksi oli vioitettu ilmastointikanaviemme eristeitä. Aargh! Itse johto saadaan kyllä kulkemaan sillan koteloinneissa.

Ja työhön oli käytetty kaiken päälle meidän maksamaamme kirvesmiestä ilman meidän lupaamme, vaikka virhe oli ilmiselvästi sähkäreiden. A kielsi kirvesmiestä ikinä enää tekemästä mitään ilman hänen hyväksyntäänsä ja antoi sen jälkeen vielä sähkäreidenkin kuulla kunniansa.

Lattiavalujen jälkeen tehtiin kotelointeja

No, nyt on valut joka tapauksessa tehty ja kohta päästään pintojen kimppuun.


-J-