sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Piha kuin samettia

Mies otti muutamia kuvia pihasta nyt kun se on vihdoin tasoitettu. Paikoin pihamudat kiiltelevät märkinä kuin jää ja toisissa paikoissa pinta muistuttaa sileintä samettia. Se on ainakin varmaa, että tontti näyttää heti paljon avarammalta ja talot sopusuhtaisemmilta, kun maanpinta on tasoitettu ja kuopat peitetty.

Meidän tuleva piha

Eipä tuonne pihalle ole toistaiseksi jalan asiaa, tai saappaat saattavat upota matkan varrelle, mutta kunhan maa routii, pääsee pihapuolellekin kivasti lampsimaan ja tekemään puutarhasuunnitelmia. Muutamia mutakasoja jäi vielä poiskuljetettavaksi ja voi olla, että hieman joudutaan liikoja täyttöjä ottamaan mullan tieltä keväällä poiskin, mutta katsotaan nyt ensin paljonko maa talven aikana painuu.

Tänään muurarimme saivat päätykolmiot valmiiksi muurattua (nämä kuvat on otettu ennen sitä) ja mies kävi  tekemässä saunarakennuksen alapohjan läpivientireiät ensi tiistaina saapuvaa putkaria varten. Ensi viikolla muurariporukka vaihtuu kattoporukkaan. He asentavat päärakennuksen tällä viikolla saapuneet kattotuolit ja rakentavat sen jälkeen pohjat kattotiilille. Kattotuolit saapuivat viime keskiviikkona vaatimattomat viisi tuntia myöhässä sillä seurauksella, että mies joutui iltamyöhällä menemään tontille avuksi, jotta kuorma saatiin purettua turvallisesti pilkkopimeässä. Kaikki meni kuitenkin hyvin, kiitos ammattitaitoisen kuljetusporukan.

Tulevan terassin paikkaa tasoitettuna.

Olemme lisäksi jatkaneet saunarakennuksen sisustussuunnitelman kimpussa ja pohtineet edelleen värimaailmoja ja materiaalivalintoja. Yhteen ihanaan ovenkahvaan törmäsin kesken etsintöjeni. Kahva on todella söpö muistuttaessaan pientä lintua. Se on Colombo Designin Twitty. Hauskoja kesäisiä kuvia lintukahvasta erilaisissa ympäristöissä löytyy Designboomin sivuilta ja kyseessä on jonkinlaisen muotoilupalkinnonkin vuonna 2011 voittanut ovenkahva. Suunnittelija on japanilainen Tomo Kimura. Jos tällaisen vain saisi jostain käsiinsä, niin tämä sopisi ihanasti meidän saunatuvan oveen!

Tulisikohan tähän huoltopiha vai vihannesmaa, vai molemmat?

Meillä ollaan nyt sairasteltu pari viimeistä viikkoa. On käyty läpi parikin tautirundia. Viimeisin taisi olla pelätty enterorokko, jonka osalta täytyy kiitollisena sanoa, että kroppamme pistivät pystyyn aikamoisen taistelun, jonka tauti hävisi muutamassa vuorokaudessa. Taistelukentät hehkuivat tulikuumina aikuisia myöten, mutta ihottumavaivat jäivät vähäisiksi.

Ainoastaan kahdella nuorimmalla oli havaittavissa jonkinlaista ihottumaa käsissä ja jaloissa, ei kuitenkaan heilläkään puhettakaan minkäänlaisista rakkuloista. Siksi diagnoosimme enterosta ei olekaan kovin varma. Saattaahan ärhäkämpi flunssaviruskin aiheuttaa joissain tapauksissa iho-oireita, ja ärhäkkä tämä tauti tosiaan oli!

Koneenjäljetkin on siististi tasoiteltu.
Itse toivun tässä nyt viimeisenä, ja väsymys sekä lihaskipu painavat vielä vähän jäsenissä ja kurkku on karhea kuin hiekkapaperi. Lämpötila alkaa kuitenkin olla jo ihan normaali ja lapsillekin jaksaa jo vähän pitää järjestystä toisin kuin kuumehorkassa muutama vuorokausi sitten. Kotiäitinä ei todellakaan ole lystiä olla sairaana, kun töistä ei voi jäädä sairaslomalle!

Mutta ei se ollut lystiä miehelläkään, kun joutui töiden, raksan ja puolikuntoisen itsensä lisäksi vielä huolehtimaan perheestäkin. Ihana mies! Hyvää isänpäivää kaikille isille! 

-J-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti