Pilarin poisto ja sävypohdintoja

Meillä on eteisen ja olohuoneen välissä toisessa kerroksessa melkein neljän metrin mittainen ja 120 cm leveä silta. Silta on valettu betonista järeiden metallipalkkien varaan, jotka on puolestaan tuettu kantavien seinien varaan. Sekä eteinen että olohuone ovat siis siltaa lukuunottamatta kahden kerroksen korkuisia. Eteisen vieressä sillalle nousevat U-malliset portaat, joissa rakenteissa on käytetty metallia ja puuta (askelmat). Samassa kohdassa menevät myös kevytbetoniportaat kellariin. Kaiteet tulevat lasista.

Kuvan keskellä lattiassa jälki pilarin jäljiltä..

A laski alunperin sillan kantavuuden ja esimerkiksi taipumat huolella ja melko isoilla varmuuskertoimilla. Kuitenkin yläkerran valun yhteydessä hän alkoi epäillä laskelmiaan ja asensi varmuuden vuoksi portaiden nurkkaan yhden metallisen tukipilarin.

Viime viikolla työmaallamme kävi Gradon edustaja ottamassa mittoja portaita sekä kaiteita varten ja teimme tilauksen. A sai myös tarkan portaiden painon. A päätti laskea uudelleen sillan kantavuuden. Lopulta päädyimme poistamaan tukipilarin.

Sillan alapuolta paikkailtiin pilarin jäljiltä vain vähän.

Ei vara venettä kaada, mutta vain "varmuuden vuoksi" emme halua pilaria paikalleen jättää.

Nyt arvomme vielä portaiden väritystä. Eteisen ulko-ovesta on tulossa musta, samoin keittiö on mustavalkoinen. Haluaisimme ehkä kuitenkin portaista pelkästään valkoiset, ei mustavalkoiset. Mutta entä jos seinän valkoinen riitelee portaiden valkoisen kanssa? Olohuoneeseen olemme alustavasti harkinneet koivunväristä Karelian Saima Classicia. Pitäisikö myös portaiden askelmien olla siinä tapauksessa koivun väriset?

Eteisen ja kellarin portaiden laatoitus tulee hyvin eläväpintasesta luonnonkiveä muistuttavasta vaaleanharmaasta, josta löytyy myös parkettiin sopivia sävyjä. Valitsemamme eteisen laatta on Italgranitin Stone-d-sarjan Quarzite di Barge, joka on itse asiassa samaa sarjaa kuin saunarakennuksemme Villa Hukan tummat laatat. Totesimme silloin laatan laadukkaaksi ja luotamme siihen siis nyt myös päärakennuksessa.

Pohdimme juuri myös kylpyhuoneiden väritystä. Olemme löytäneet melko kivan kivimäisen karkean vaalean 60x60 cm laatan kylpyhuoneiden seiniin. Osa lattioistakin lukuunottamatta suihkunurkkauksia voidaan tehdä samasta isosta laatasta. Nyt mietin vain, kuinka hyvin saan vaaleat karkeat laatat ja saumat pidettyä puhtaina noinkin haastavassa tilassa? Toisaalta karkea laatta on hyvä liukkauden takia, jos haluamme isoja laattoja.

Eläväpintaisempi laatta on valintamme kylpyhuoneeseen.

Yhtenä vaihtoehtona alusta asti on ollut tehdä osa suihkunurkkauksen seinistä sekä lattia helmiäismosaiikista. Mitä enemmän olen helmiäismosaiikkeja kaupoissa kuitenkin katsellut, sitä vähemmän olen niitä meille halunnut. En jotenkin pidä mosaiikkilaatoista, sillä niiden mukana tulee iso määrä rumia saumoja. Nyt on siis haussa isoon laattaan sopiva 10x10 cm laatta suihkunurkkauksen lattiaan.

Toisaalta olen myös haaveillut jostain kimalluksesta kylpyhuoneisiin. Ehkä teemme sen sitten muilla keinon?

-J-

Kotelointeja ja muita valmisteluja pintatöitä varten

Valujen jälkeen Villa Punahilkassa on aherrettu kotelointien parissa. Ennen viimeistä valua asennettiin myös kellarin tekniseen tilaan maalämpöpumppu.

Kotelointi kylppärissä.

Kotelointi ja keskuspölynimuri.

Ensimmäisinä päivinä putkistoa täytyi ilmata aika palon, jotta systeemi saatiin toimimaan, mutta keskikerroksen valun jälkeen, kun sen putkisto kytkettiin mukaan järjestelmään, ilmausta ei enää tarvittu läheskään niin paljon. Nyt järjestelmä toimii jo melko hyvin, vaikka vaatiikin varmasti viimeistään muutettaessa vielä säätöä. Jo nyt jouduimme laskemaan kellarin lämpöä, sillä siellä tuntui olevan aika kuuma työskennellä.

Maalämpöpumpun asennusta.

Kellarissa siirrettiin vielä yhden oven paikkaa tulevan saunaosaston varauksessa, jotta tilaan saatiin paikka hyllylle ja myöhemmin ehkä pukuhuoneen penkille. On se hyvä, että tällaiset asiat huomataan nyt, eikä kun kaikki on valmista!

Kellarin yhden oven siirto ja kotelointia.

Keittiön kotelohässäkkä.

-J-

Keskikerroksen valu taunuksista huolimatta

Villa Punahilkka on edennyt useammalla tavalla viime viikkoina. Tämän talven viimeisten pakkasten aikaan tammi-helmikuun vaihteessa valettiin viimeinen valamaton keskikerros (Olipas meillä taas ajoitus!). -15 asteen pakkasilla jännitimme, lauhtuuko sää viikonlopuksi, kuten oli luvattu, jotta varmistuisi, että ulkorappumme pääsisi kovettumaan rauhassa.

Styroxit asennettu, valuverkot odottavat.

Päätimme valaa sisääntulon luiskan ja raput pakkasista huolimatta, sillä säästimme sillä paljon rahaa murtumisen/rapautumisen/halkeamisen riskilläkin. Meillä on sisääntulossa asennettuna lämmityskaapelit, joten tiesimme, että voimme lämmittää kovettuvaa betonia sen verran, että se pysyy tarpeeksi lämpimänä. Lisäksi ladoimme koko valun päälle muovit ja styroxit eristykseksi.

Keittiö ja valuverkot.

Liekö syynä ollut se, että tilasimme betonivalun perjantaiksi, vai muuten vain nuijat betonimiehet, äijät olivat vakaasti sitä mieltä, että koko homma tulee epäonnistumaan. Kävin työmaalla pikaisesti vilkaisemassa miten valmistelut etenevät ihan vain ikkunan takaa ja jopa tuon muutaman minuutin aikana miehet onnistuivat jupisemaan minulle, ettei ulkovalu varmasti tule onnistumaan, vaan jäätyy ennen jähmettymistään.

Lattialämmitysputket asenettuina.

Kuvitellaanpa tilanne, että olisin ollut täysin ulkopuoliselta rakennusfirmalta talonrakennusurakan tilannut mistään mitään ymmärtämätön yksityishenkilö (josta jälkimmäinen osa kieltämättä pitää paikkansa). Mikäköhän olisi ollut reaktioni tuollaisen kommentin jälkeen? Olisin varmasti puhaltanut pelin samantien poikki ja kieltänyt ulkovalut sekä menettänyt monta setelilippusta.

Sisääntulon lämmityskaapelit.

Onneksi tilanne oli tällä kertaa niin, että luotin mieheeni, jolla kuitenkin on aika paljon talonrakennus ja -rakennuttamiskokemusta sekä koulutusta. Mistä he edes tiesivät kuka ihme olin, olisin yhtä hyvin voinut olla vaikka naapurin utelias akka. Aukoa nyt päätään tuolla tavalla tuntemattomille, aikamoisia taunuksia! A totesikin, kun oli koko päivän kuunnellut valumiesten urputuksia, että jos olisi ollut yhtään ylimääräistä rahaa, hän olisi lähettänyt miehet samantien kotiinsa. Heidän "asiantuntevat" mielipiteensä vaihtelivat päivän aikana jäätymisen ja liiallisen kuumentumisen välillä laidasta laitaan. Ainoa asia, joka heidän mielestään oli varmaa, oli se, että valu oli tuomittu epäonnistumaan.

Sisääntulon portaat ennen valua.

Viikonloppu meni siis jännittäessä, mutta sää lauhtui, lämmityskaapelimme toimi, ja styroxit purettuamme saimme ihastella kovaa ja ehjää betonia.

Ennen keskikerroksen valua A kävi vielä kerran sähkärien kanssa läpi kaikki sähkövedot ja varmisti heiltä, että kaikki on varmasti huomioitu, sillä valun jälkeen vetoja on enää todella vaikeaa tehdä. Sen jälkeen tulin vielä minä käymään työmaalla ja kyselin sähkäreiltä jokaisen pistorasian ja katkaisimen paikat.

Kas kummaa, kun valu sitten oli tehty, oli yläkerran sillan alapuolelle yhtäkkiä ilmestynyt reikä kipsilevyyn ja johto. Kummastelimme asiaa A:n kanssa, johon kirvesmiehemme kertoi, että sähkärit olivat kuulemma unohtaneet hälytinjärjestelmämme johdot ja siksi pyytäneet häntä tekemään seinään reiän.

Ei siinä muuten mitään, mutta miksi ihmeessä kipsilevyyn piti sahata noin 15x15 cm reikä yhtä johtoa varten? Ja vieläpä kohtaan, jossa olisi ollut ensiarvoisen tärkeää olla ehjä kipsilevy, jotta rakenteiden liikkeistä syntyvät seinien halkeamat olisivat jääneet kipsilevyn alle piiloon. Lisäksi oli vioitettu ilmastointikanaviemme eristeitä. Aargh! Itse johto saadaan kyllä kulkemaan sillan koteloinneissa.

Ja työhön oli käytetty kaiken päälle meidän maksamaamme kirvesmiestä ilman meidän lupaamme, vaikka virhe oli ilmiselvästi sähkäreiden. A kielsi kirvesmiestä ikinä enää tekemästä mitään ilman hänen hyväksyntäänsä ja antoi sen jälkeen vielä sähkäreidenkin kuulla kunniansa.

Lattiavalujen jälkeen tehtiin kotelointeja

No, nyt on valut joka tapauksessa tehty ja kohta päästään pintojen kimppuun.


-J-

Lampun kääntötemppu ja matto ruokapöydän alle

Pientä hiljaiseloa on taas vietelty. Hoitovapaalla ollut iloinen kirjoittelija ei enää ole hoitovapaalla. Työt Punahilkassa jatkuvat kuitenkin entiseen malliin A:n toimesta.

Villa Hukan uusi ruokapöydän matto.

Villa Hukassa on tehty pieniä säätötoimenpiteitä ja nautittu pehmeistä löylyistä ja takkatulesta. Laitoimme sohvan eteen lopulta hieman lyhyemmän sohvapöydän kuin alunperin kaavailimme. Siksi valaisimet ovat usein kolisseet pääkoppiimme. Virittelimme siis valaisimet hieman lähemmäksi toisiaan taikatempun omaisesti siimalla. Nyt valaisimet näyttävät mystisesti uhkaavan luonnon lakeja. Kelpaa meille!

Lampunkääntötemppu.

Löysimme lisäksi tämän blogin kautta pyöreän pöytämme alle ihanan ison tummanharmaan/mustan sisalmaton. Tuhannet kiitokset! Kuvat kertokoon puolestamme kuinka hyvin matto meille sopii!

Pikkumatot parvella.

Ruokapöydän alla olleet pienet matot muuttivat yläkerran aulaan ja yksi Egypti-nurkkaukseen. Lisäksi laitoimme eteiseen 100x140 cm tumman harmaan "kurasyöppö"-maton ja vessaan laitoimme kaksi vaaleaa kylpyhuoneenmattoa jalkojen pehmikkeeksi ja lämmikkeeksi. Sohva sai pari uutta koristetyynyä, joissa on kuvattuna mustavalkoinen latumaisema, joka muistuttaa hyvin paljon tonttimme editse kulkevaa hiihtolatua. Kohta täytyy tosin näköjään laittaa nekin tyynynpäälliset jo kesäsäilöön, ei näytä talvi enää palaavan.

Pikkumatto ja piippu.

Ruokailukokonaisuus vielä kerran uudella matolla.

-J-

Yksityiskohtia Villa Hukan kylpyhuoneesta

Ammehana toimii tällä hetkellä löylyvesihanana.

Meillä jäi ammeen hanan valitseminen ihan viime metreille. Lopulta A kävi valitsemassa meille Grohen mallistosta mielestään parhaan. Mallissa vesi valuu ammeeseen vesiputousta jäljitellen, mikä on kivan näköistä. Tällä hetkellä hanaa käytetään löylyveden ottamiseen ja ammeen tilalle on nikkaroitu penkki. Amme tulee sitten joskus, jos tulee. Penkkiin on kuvan ottamisen jälkeen lisätty säätöjalat, joilla saimme puuosat irti välillä kosteasta lattiasta. Valitsimme penkin väriksi kuultovalkoisen pesutilan katon valkoista peilaamaan. Se lisää tilaan hieman keveyttä ja raikkautta.

Ammeen tilalle nikkaroitiin penkki.

Olemme hyvin tyytyväisiä myös kattosuihkuihimme. Vesi valuu suihkuista hyvin pehmeästi ja miellyttävästi. Säätimien kanssa täytyy vielä opetella, sillä helposti vääntää esimerkiksi käsisuihkun tilalle kattosuihkun päälle. Säätimistä ylemmät säätelevät veden määrää ja sitä, tuleeko vesi katosta (väännettävä seinän suuntaan), vai käsisuihkusta. Alemmasta säädellään veden lämpötilaa. A:kin on kuulemma muutaman kerran siivotessaan onnistunut saamaan vettä niskaansa. Meidän perheemme pitää kuitenkin tällaisista "aivojumpista", meillä on tälläkin hetkellä esimerkiksi olohuoneessa seinäkello, joka on luettavissa peilikuvana.

Suihkut ja syvennyksen lasihyllyt.

Omasta mielestäni kylpyhuoneen kaunein asia on puinen keskiritilä, joka yltää katosta aina lattian poikki ulkoseinän nurkkaan asti. Seinällä puuyksityiskohta kulkee syvennyksessä ja on tehty urittamalla ja lakkaamalla saunan seinäpaneeleja. Syvennykseen on myös asennettu lasihyllyt saippuaa ja shampoota varten. Lattian ritilät A teki itse käsin yksi kerrallaan lämpökäsitellystä puusta ja kiinnitti metallikehikoihin. Kaikki puuosat on lakattu useampaan kertaan kestävällä venelakalla. Työ oli valtava, mutta lopputulos sitäkin hienompi!

Puiset ritilät, lasihyllyt puuttuvat.

Alemmassa kuvassa näkyvät myös kauniit isot kylpyhuoneen laattamme, jotka keskellä kulkeva viemärikuilu mahdollisti. Kuvan yläreunasta näkee millä huolellisuudella A on tehnyt laatoitukset. Myös saunanoven kynnys on laatoitettu kallistuksista huolimatta todella siististi. Kuvassa työvaiheena on ollut porata saunanoven saranoille ruuvinreiät laattoihin. Vaati kuulemma aika monta kiviporanterää ennenkuin reiän teko onnistui näihin meidän paksuihin ja koviin kivipuristelaattoihin! Lopulta löytyi onneksi tarpeeksi kestävä terä, joka puri laattoihin, ja niin saatiin ovikin paikoilleen.

Kylpyhuoneen lattiaa.

Saunan oven nuppikin oli meillä jonkin aikaa omilla seikkailuillaan, sillä saimme myyjältä vahingossa jonkun prototyyppi-nupin tilaamamme "kristalli"-nupin tilalla. Sitä hetken ihmeteltyämme otimme myyjään yhteyttä ja oikea nuppi saapui meille pienen mutkan kautta.

Saunaseinä ja ovi lasinupilla, penkki puuttuu.

-J-

Villa Hukan naulakot ja astiat

Woodbeckerissä on kääntyvät tiput ja valkoinen osa puuta.

Etsimme A:n kanssa Hukan eteiseen ja kylpyhuoneeseen naulakkoja ja päädyimme lopulta Umbran Stickseihin eteisessä ja Woodbeckeriin kylppärissä. Molemmissa on kääntyvät koukut. Vessaan koitan myöhemmin saada Umbran Buddyt. Ne on ilmeisesti tällä hetkellä loppuunmyyty. Tällä välin saattaa toki mieli vielä niiden suhteen vaihtuakin, sillä Buddyjen kiinnitys liimaamalla saattaa osoittautua liian hankalaksi ja seinälaattamme on niin kovaa ja paksua, että siihen ruuvilla kiinnittäminen on huono vaihtoehto.

Sticks on kivan näköinen niin koukut kiinni kuin aukikin.

Eteiseen A löysi kivan kenkäpenkin Ikeasta.

Kenkäpenkki ja Sticksit.

Astiastoksi Hukkaan valitsimme eleettömän modernin valkoisen Teema-sarjan ja aterimiksi emme huoli mitään muuta kuin Hackmanin Savonian. Olemme molemmat syöneet Savonialla lapsuudesta asti aina, emmekä halua nyt Hukkaankaan mitään muuta. Muistaakseni lapsuuden koulussanikin oli käytössä Savonia-sarja. Juomalaseiksi sopivat kirkkaat Iittalan Kartio-sarjan lasit.

Villa Hukan astiat.

 -J-

Maagista taidetta

Nyt on pakko vähän mainostaa, sillä tuttumme on perustanut uudet verkkosivut ja Facebook-ryhmän omien taulujensa esittelyyn. Kyseessä on MysticAL Art (Anna Laakkonen).

MysticAL Art: Rockin Raven.

Taulut on tehty sekatekniikalla ja niiden tekoon on käytetty muun muassa akryylimaaleja, massaa, kristalleja, peilin palasia, helmiä ja höyheniä. Kaikkiaan teokset ovat energisiä ja niistä huokuu Annan positiivinen elämänasenne. Ne tuovat seinille hieman juhlavaakin kimmellystä ja sopivat mielestäni hyvin monentyylisiin sisustuksiin. Tauluja on kuvattu mystisiksi ja niihin jokaiseen kätkeytyy tekijän tarina tai ajatus.

MysticAL Art: Family is everything.

Poimin huomaamattani tähän blogiin kuvia tauluista, joissa on lintuja. En tiedä miksi juuri ne viehättivät tällä hetkellä. Anna on toki maalannut paljon muitakin aiheita.

MysticAL Art: Valontuoja.

Useissa tauluissa on oman tulkintani mukaan käsitelty henkisyyttä ja erilaisia näkökulmia elämään. Työt ovat samaan aikaan keveitä, mutta käsittelevät vakaviakin aiheita. Toisaalta niistä löytää myös yllättävän raikkaita huumorin pilkahduksia. Annan mukaan jokainen voi tulkita teoksia myös omasta näkökulmastaan peilaten omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa. Mielestäni siis kaikkiaan hyvin moniulotteisia tauluja.

Se, mikä tauluissa on myös erikoista, on se, että Anna on hyödyntänyt niissä myös reunat. Kuvat ulottuvat myös reunojen yli, jolloin työt eivät tarvitse erillisiä kehyksiä.

Kannattaa käydä kurkkaamassa!

-J-

Tulta ja tuiskua

Ulkona pyryttää, joten mikäs sen mukavampaa kuin käpertyä Villa Hukassa takkatulen ääreen ja odotella saunan lämpenemistä. Takassamme on siinä mielessä kiva ominaisuus, että se on sekä varaava että ilmakiertoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että takan päältä voi halutessaan avata ilmakiertoventtiilit, jolloin se lämmittää huoneilmaa hyvinkin nopeasti.

Tästä syystä olemme laskeneet Hukan sähkölämmityslämpötilaa pysyvästi muutamalla asteella. Kun saavumme Hukkaan, sytytämme takan ja kiukaan, ja kohta koko rakennus on juuri sopivan lämmin. Elävä tuli paitsi lämmittää, myös rentouttaa. Olemme saunoneet Villa Hukassa nyt jo useamman kerran ja joka kerta se tuntuu yhtä rentouttavalta kuin mökillä.

Kiukaan tuli juuri sytytettynä.

Olemme käytön myötä huomanneet toisenkin käytännöllisen asian. Emme ole mitään ilmastointiasioiden asiantuntijoita, mutta tuurilla raitisilmaventtiili tuli parvella juuri oikeaan paikkaan parven päätyyn. Venttiilistä puskee viileää ilmaa parvelta tuvan suuntaan, jolloin lämmin ilma ei pääse nousemaan parvelle. Tästä johtuen parvi ei saunoessakaan kuumene liikaa, vaan pysyy mukavan viileänä, mutta kuitenkin tarpeeksi lämpimänä. Ensi kesä näyttää kuinka kuuma parvi on kesähelteillä, mutta veikkaisin parven toimivan kiviseiniensä ansiosta hyvin myös silloin.

-J-

Autokatos harjassaan, valu- ja laatoitustöitä Punahilkassa

A on joulukuun aikana rakennellut yhdessä yhden rakennusmiehen kanssa autokatosta. Autokatos saatiin joulun alla harjakorkeuteensa.

Autokatos melkein harjakorkeudessaan, pressut katon päällä.

Villa Punahilkassa tehtiin onnistuneesti ylimmän kerroksen lattiavalu 3.1.2014. Sitä ennen tarkistettiin vielä kaikki lattian sisällä vietävät sähköpiuhat ja vedettiin lattialämmitysputket. Sillan osalta putket päädyttiin laittamaan omaan piiriinsä makuuhuoneiden ja kylppärin tavoin. Näin lämmitys voidaan sillan osalta vaikka katkaista kokonaankin, jos tuntuu ettei sitä tarvita. Sillan valua varten valmistettiin myös erillinen valumuotti ja koko komeus tuettiin alhaalta päin yhdeksän lattian ja sillan alapinnan väliin viritettävän metallituen varaan.

Valuverkkoja.

Lämmitysvesiputkia.

Lisäksi A vesieristi ja laatoitti joulun välipäivinä teknisen tilan lattian, jotta putkarit olisivat voineet jo kytkeä maalämpöpumpun samalla käynnillä paikoilleen, mutta siihen ei valitettavasti putkarien päivän pituus riittänyt.

Teknisen tilan laatoitustyö käynnissä.

Itse valussa meni puoli päivää. Sen jälkeen A peitteli betonin muovilla, jotta se ei kuivuisi liian nopeasti ja halkeilisi. 

Katos muuttaa taas aikalailla talon ilmettä.

-J-

Hukan ihanat löylyt

Tämä oli pakko saada keittiön matoksi, oli niin osuva.

Pääsimme joulukuun alkupuolella vihdoin nauttimaan Hukan ihanan pehmeistä löylyistä. Blogimme lomaili inhimillisistä syistä johtuen joulukuun, mutta rakennusprojekti eteni. Kotona sairastelivat kaikki muut yhtäaikaa ja vuorotellen, paitsi itse raksamies A.

Nyt onkin sitten niin paljon kerrottavaa ettei tiedä mistä aloittaisi. Ehkäpä aloitan yleiskuvilla valmiista Villa Hukasta. Katsotaan sen jälkeen mistä muista asioista muistan kertoa.

Ruokailuryhmä.

 Päädyimme lopulta hankkimaan ruokailuryhmän Ikeasta. Pöydän päälle on kuvan ottamisen jälkeen vielä laitettu lasilevy, joka on hieman itse pöytälevyä isompi. Se pysyy hyvin paikoillaan pöydän ja levyn välissä olevien kuminappien avulla, joita yleensäkin käytetään tällaisissa tilanteissa.

Ostimme pöytälevyn erikseen lasiliikkeeltä, hinta oli noin 300 euroa, eli kalliiksi tuli. Matoiksi otimme Ikeasta pienet pyöreät matot, joiden päällä tuolit liikkuvat kätevästi istujan mukaan naarmuttamatta parkettia. Yksi matto on myös pöydän alla. Alkujaan olisimme halunneet ison, vähintään halkaisijaltaan 240 cm pyöreän maton, mutta se olisi maksanut monta sataa. Sitten ajattelimme hankkia yksivärisiä pieniä pyöreitä mattoja, mutta ne olivat Ikeassa loppu, joten päädyimme näihin monivärisiin. Ne ovat oikeastaan aika kivoja ja jos niihin kyllästyy, ne on helppo vaihtaa, sillä ne eivät paljoa maksaneet. Olisiko ollut kahdeksan euroa /kappale?

Valaisimena Eero Aarnion Tripoli. 

Sohvaryhmä, ikkunasta näkyy lasten rakennelmia pihalla.

Sohvakalusto on perintönä saatu 1950-luvun ryhmä, mutta kaipaa uusia kankaita. Sohvapöytä on vanhasta kodistamme ja mielestämme spivan kapea tähän tilaan.

Maton hankimme uutena. Ajattelin, että kuvio muistuttaa hieman keittiön välitilatapetin timattikuviota ja seinävalaisinten tähtiheijastuksia. Pelkäsin, että matto olisi liian kylmän valkoinen ja harmaa, mutta lopulta se sopi tilaan oikein hyvin.
Takana näkyvä A:n työpiste lähtee heti, kun päärakennus valmistuu.

Keittiö, parven portaat ja ruokailuryhmää.

Toisella seinustalla on tuvan keittiö ja parven portaat. Vasemmassa reunassa näkyy toinen sohvapöydän valaisimista, Eero Aarnion Vaasi. Portaiden viereltä kuljetaan eteiseen, vessaan ja kylpyhuoneeseen.

Pieni keittiö on Puustellin ja portaat Jussi-portaiden.

Parvella patjat odottavat nukkujia.

 Parvella meillä on patjat viisihenkiselle perheellemme. Kuvan ottamisen jälkeen patjoilla ollaan jo yövytty useampi yö. Kaksi patjoista on normaaleja vaahtomuovipatjoja, kaksi vanhoja taittopatjojamme ja yksi juniori-kokoinen lastenpatja. Toimme kuopukselle parvelle myös lastensängyn, kun sellainen sattui jäämään yli hänen saatuaan jatkettavan sängyn ystäviltämme. Sitä ei vielä kuvassa näy. 

Sauna ja kylpyhuone.

Ja lopuksi vielä kuva saunasta ja pesutiloista. Kuvasta puuttuu vielä saunan ovi, mutta sekin saatiin lopulta ehjänä paikoilleen. Liikkumavaraa asennuksessa oli vain muutama milli, joten tarkkana sai olla. Lasiovet kun eivät ole mitenkään keveimmästä päästä nostaa.

Löylyt ovat Hukassa tosiaan hyvin pehmeät, mutta tarvittaessa kuitenkin myös kipakat. Vettä saa heittää kiukaalle hieman pientä sähkökiuasta enemmän. Tämä johtuu kiukaan järeästa koosta ja suuresta kivimäärästä.

-J-